Archiving -konferensseja järjestetään kerran vuodessa (yleensä huhti- tai toukokuussa) ja niiden järjestämisessä on ollut sellainen periaate, että joka toinen vuosi kokoonnutaan Yhdysvalloissa ja joka toinen vuosi Euroopassa. Järjestävänä tahona toimii Society for Imaging Science and Technology. Jo yhdistyksen nimestä huomaa sen, että nyt ei rajauduta pelkästään arkistosektorille, ja että näkökulma on suomalaisiin arkistoalan seminaareihin verrattuna teknisempi. Konferenssi sopiikin yhtä hyvin esimerkiksi kirjasto- ja museoaloilla työskenteleville tai näille aloille palveluita tarjoaville yrittäjille. Osallistujia tämänvuotiseen konferenssiin oli saapunut 110 henkilöä kaikkiaan kahdestakymmenestäyhdestä eri maasta.
Konferenssipaikkana toimi Latvian Kansalliskirjasto |
Kansalliskirjasto sisältäpäin |
Entäpä sitten se sisältö. Siinä käsiteltiin niin digitointia, 3D-mallintamista (lähinnä valokuvaperusteista), sähköistä säilyttämistä sekä tietojärjestelmiä. Maanantaina olisi tarjolla ollut lyhytkursseja useista eri aiheista (itse saavuin paikalle vasta maanantai-iltana) ja tiistaista torstaihin olivat seminaarin työpäivät, joihin lukeutui aamun key note -speaker sekä sen jälkeiset tekniset sessiot. Seminaarin sisällöstä tulee tarkempi kuvaus Faili-lehden numeroon 2/2017, joten sen tarkempaan kuvaukseen en tässä nyt lähde.
Venetsian arkiston vanhoja sidoksia digitoidaan röntgenlaitteella sidoksia avaamatta |
Kenelle Archiving -konferensseja voisi sitten suositella? Mielestäni ainakin kirjasto-, arkisto- tai museosektoreilla työskenteleville asiantuntijoille, joiden tehtävänkuvaan kuuluvat jollakin tavalla digitointi tai syntysähköiset aineistot. Tietopalvelun tai analogisen kokoelmienhallinnan näkökulmaa kaipaaville löytyy varmaan parempiakin foorumeita. Suomessa Archiving -konferenssien merkitystä ei oikein taideta ymmärtää. Sen huomasi siinäkin, että Suomi taisi olla ainut pohjoisen Euroopan maa, jolla ei ollut edustusta sen kummemmin Kansalliskirjastosta kuin Kansallisarkistostakaan. Enpä olisi toki minäkään osannut tuonne lähteä ilman vahvoja mikkeliläisperinteitä. Osmo Palonen kun oli mukana jo vuonna 2004 San Antoniossa Texasissa, ja hyvin monena vuotena sen jälkeenkin. Samoin Mamkista on konferensseihin osallistuneet ainakin Anssi Jääskeläinen ja Mikko Lampi. Niin, ja toiminhan minä Mikon co-writerina Flexible Data Model for Linked Objects in Digital Archives -paperissa, jonka Mikko esitteli Berliinissä 2014.
Ensi vuoden Archiving 2018 -konferenssi on sitten taas Yhdysvalloissa, ja tarkemmin sanottuna Washington DC:ssä. Miltähän se meidän ensi vuoden matkabudjetti näyttääkään…
Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti