torstai 17. lokakuuta 2013

Muodollista pätevyyttä


Sain vihdoin ja viimeinen työn ohessa suoritetuksi Arkistolaitoksen järjestämän ylemmän arkistotutkinnon. Monien muiden kollegoiden tavoin tutkintoon kuuluvat tentit ja seminaarit oli suoritettu parissa vuodessa, mutta tutkielman laadinnassa vierähti yllättävän pitkä aika (noin neljä vuotta). Ehkä lieventäväksi asianhaaraksi kohdallani voidaan laskea tutkielman aiheen vaihtuminen kahteen kertaan. Ensimmäinen muutos johtui työtehtävien - ja toinen oman mielenkiinnon - muuttumisesta. Mutta hyvä näinkin.

Tutkielmani otsikko oli Matkalla kohti avointa digitaalista arkistoa – Tietopalvelun toimintamuotojen päivittäminen tietoyhteiskunnan aikakaudelle. Pohdiskelin siinä esimerkiksi niin sanottujen Web 2.0 –tekniikoiden soveltamista arkistojen tietopalvelussa. Kirjoitan seuraavaan Failiin aiheesta hieman laajemman artikkelin, ja toki itse tutkielmankin voin kiinnostuneille lähettää.

Tutkielmat ovat kuitenkin vain tutkielmia. Nyt haluaisi päästä soveltamaan asioita käytäntöön. Onneksi Capture –projektissa 2011 – 2012 suunnittelemamme uusi arkistotietokanta on nyt konkretisoitumassa tämän ja ensi vuoden aikana OSA-hankkeen myötä. Samoin sosiaalisen median hyödyntämistä olemme tehneet jo useamman vuoden ajan, käyttäen työkaluina Facebookia, Google+:aa, YouTubea ja Flickeriä. Samoin ensimmäisiä Elkan aineistoja on näinä päivinä siirtymässä Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymään.

Yksi tietopalvelupalettiin olennaisesti kuuluva osa kuitenkin vielä puuttuu. Olemme suunnittelemassa Elkalle hieman Ylen Elävän arkiston tapaista julkaisujärjestelmää. Siis Internet-sivustoa, jossa keskiössä on itse aineisto. Sivusto toimisi myös liittymäkohtana sosiaaliseen mediaan ja toisaalta myös arkistotietokantaan. Nimittäin arkistotietokanta – olipa kuinka hieno ja kehittynyt tahansa – ei koskaan voi toimia ”sisäänheittotuotteena” suurelle yleisölle. Palvelupolku toimisi yksinkertaistettuna niin, että sosiaalisessa mediassa tarjoiltaisiin makupaloja ja ohjattaisiin asiakkaita verkkosivustolle. Jälkimmäisessä palvelussa aihealuetta valotettaisiin enemmän artikkeleiden ja kuvagallerioiden avulla. Ja verkkosivustolta ”tositutkijat” voitaisiin vielä ohjata suorilla linkeillä arkistotietokantaan.

Perimmäisenä tarkoituksena on tietysti tavoitella uusia asiakasryhmiä perinteisten historiantutkijoiden ja sukututkijoiden rinnalle. En nimittäin allekirjoita monien ääneen sanomaa väitettä, että arkistot eivät koskaan voi palvella suurta yleisöä.
 
Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Valokuvien tekijänoikeusasioista


Tekijänoikeuskiemurat ovat asioita, joihin en mielellään koskisi pitkällä tikullakaan. Kuitenkin ne ovat asioita, jotka tulevat eteen harva se päivä. Useimmiten sellaisessa yhteydessä, kun joku asiakas haluaisi käyttää meillä säilytettävää valokuvaa johonkin tiettyyn tarkoitukseen.

Valokuvien osalta meillä sovelletaan Lakia oikeudesta valokuvaan ennen 1.5.1995 otettuihin valokuviin. Kyseisen lain mukaanhan valokuvien oikeudet siirtyivät tilaajalle, ellei toisin ole sovittu. Arkistoluovutusten yhteydessä Elka taas tekee sopimuksen yrityksen kanssa, ja sopimuksen 4 §:ssä todetaan: ”Tällä sopimuksella lahjoittaja/tallettaja luovuttaa myös käyttöoikeudet arkistomateriaalin sisältämään valokuva-, filmi- sekä ääni- ja kuvatallennemateriaaliin. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkistolla on oikeus luovuttaa näitä oikeuksia kolmannelle osapuolelle.”

Tapauksissa, joissa luovutussopimusta ei jostakin syystä ole tehty, tai kuvat eivät ole ehkä syntyneet yrityksen toimeksiannosta, noudetaan tekijänoikeuslain yleisiä pykäliä. Teoskynnystä ylittämättömien kuvien suoja-aikahan ei koske vuotta 1966 vanhempia kuvia. Näin ollen ennen vuotta 1966 otetut valokuvat ovat pääosin ”vapaata riistaa”, sillä teoskynnyksen ylittävät valokuvat taitavat olla arkistoissa melko harvinaisia.
Toisinaan, ehkä kerran-pari vuodessa, tekijänoikeusasioista joudutaan keskustelemaan ulkopuolisen tuotantoyhtiön tai valokuvaamon kanssa, mutta joka kerta asioista on päästy sopuun keskustelemalla.
Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö

tiistai 1. lokakuuta 2013

Osavuosikatsaus

Mikäli olisimme pörssiyhtiö, niin tarkastelisimme toimintaamme vuosineljänneksittäin, ja eilen olisi päättynyt kolmas vuosineljännes. Arkistot eivät (onneksi) toimi kvartaalitaloudessa, mutta mikäli toimisimmekin, niin ainakin tietopalvelun suhteen olisi ihan hyvää raportoitavaa. Nimittäin alkuvuoden (1.1.-30.9.) suoritteet ovat kasvaneet edelliseen vuoteen (1.1.-30.9.2012) verrattuna seuraavasti:

  • Tutkijasalikäynnit + 34 %
  • Verkkosivujen uniikit kävijät + 39 %
  • Blogin uniikit kävijät + 116 % *

*kasvu on vastaavaa luokkaa myös tilastoimattomissa Youtube- ja Facebook-käyttäjissä


Laskua näyttäisi tapahtuneen ainoastaan tiedusteluiden määrässä (- 13 %). Mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei näistä luvuista kuitenkaan kannata vielä vetää, sillä mielestäni meillä on vielä rutkasti parannettavaa käyttäjämäärissä. Toki huomionarvoista on esimerkiksi se, että verkkopalveluiden käyttö on jo yli satakertaista fyysiseen käyttöön verrattuna, ja trendi tulee lähitulevaisuudessa todennäköisesti entisestään voimistumaan.

Olli Alm
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö